Alkusanat
Korsoraattori oli aikansa ilmiö. Palvelu sai alkunsa hetken mielijohteesta ja sisäpiirivitsinä. Vuonna 1998 Telen vaihdettua nimensä Soneraksi, oli nähty nopeasti unohduksiin painunut palvelu nimeltä Soneraattori, joka muutti sivuilta kaikki "Tele"-sanat muotoon "Sonera". Sen käyttö oli hauskaa esimerkiksi Telehallintokeskuksen (nyk. TrafiCom) sivuja katsoessa, koska kaikkialla puhuttiin Sonerahallintokeskuksesta. Samoin kaikki Televisioita koskevat sivut olivat hauskoja Soneravisioineen. En enää edes muista kuka kyseisen palvelun teki tai missä se sijaitsi. Googlekaan ei palkinnut.
Korsoraattorin ei ole koskaan ollut tarkoitus loukata tai pilkata ketään, varsinkaan korsolaisia. Nimi valikoitui lähinnä vain siksi, koska Korso nyt vain sattuu olemaan Vantaan perimmäinen lähiö ja koska esimerkiksi Kaivopuistoraattori tai Kannelmäkiraattori ei kuulostaisi lainkaan yhtä hyvältä. Olin ollut työssäni tekemisissä korsolaisten teinien kanssa muutama vuosi aiemmin, mutta toki tiedostin että teinit puhuvat kaikkialla kuten puhuvat. Itse asuin Korsoraattorin syntyaikoina Helsingin Konalassa ja tunnustan, etten ollut palvelun syntyaikoina edes käynyt Korsossa muuten kuin mennyt junalla ja autolla ohi 120km/h vauhtia. Tein "pyhiinvaelluksen" vasta parisen vuotta myöhemmin.
Koska? Miksi? Miten?
Käytin perjantai-iltana 7.1.2000 parikymmentä minuuttia joutoaikaani ja koodasin ensimmäisen version Korsoraattorista. Hihkaisin asiasta vain ja ainoastaan kahdella IRC-kanavalla. Välihuomautuksena mainittakoon, että nyt puhutaan siitä oikeasta IRC:stä, tiedättehän. Teinien suosima IRC-galleria syntyi vasta parisen vuotta Korsoraattorin jälkeen. IRC:ssä sisäpiirivitsiksi tarkoitettu juttu levisi varsin nopeasti, kuten yleensä, mutta suosio yllätti hieman jo heti alkuunsa. Ensimmäisenä iltana palvelu otti reilut 2000 hittiä, seuraavina parina päivänä reilut 3000, mutta sitten alkoi tapahtua. Neljäntenä päivänä hittejä oli jo yli 10000. Viidentenä päivänä melkein rikottiin 30000:n raja, kuudentena hittejä oli liki 70000 ja kaikkien aikojen vilkkain päivä oli 13.1.2000, viikko Korsoraattorin julkaisemisen jälkeen, jolloin hittejä oli 124172.
Vuoden 2000 maailmassa nämä lukemat olivat varsin suuria. Tammikuun aikana hittejä tuli 944234 kpl. Kun otetaan huomioon, että palvelu lanseerattiin vasta seitsemäs päivä ja otetaan helmikuusta ensimmäinen viikko mukaan, voidaan sanoa että ensimmäisen kuukautensa aikana palvelulla oli 1,2 miljoonaa hittiä, joka vei sen kävijälukemissa Suomen kärkijoukkoon. Kävijämäärillä mitattuna Korsoraattori siis päätyi suurten kaupallisten palveluiden kanssa samaan kastiin. Tämä kaikki vain mainitsemalla osoite kahdella IRC-kanavalla. Ei siis koskaan kannata aliarvioida puskaradion voimaa. Tästä voitaneen myös päätellä, että se mikä ihmisiä ainakin 10 vuotta sitten kiinnosti, oli viihde, ja varsinkin mahdollisimman turha sellainen. 10 vuodessa asian suhteen ei liene tapahtunut kovinkaan paljoa kehitystä. Käyttömäärän nopeasta laskusta näkee kuitenkin, miten nopeasti vitsi vanheni. Tämänlaisilla ilmiöillähän on taipumus mennä ohi varsin nopeasti.
Ilmiö
Korsoraattorista ilmiötä tekemässä oli myös media. On hupaisaa, että se on mainittu vuosien mittaan siellä täällä sillion tällöin. Ei ole kuin pari vuotta, kun kuulin sen viimeksi mainittavan jossain radio-ohjelmassa jollain kaupallisella kanavalla. Ensimmäinen yhteydenotto medialta tuli Helsingin Sanomista noin viisi päivää palvelun julkistamisen jälkeen. Sittemmin tieto palvelusta päätyi STT:n uutispooliin, joten palvelusta oli juttu ilmeisesti jotakuinkin jokaisessa valtakunnan sanomalehdessä. Melko pian myös tv-kanava Neloselta otettiin yhteyttä ja pyydettiin Valvomo-nimiseen ohjelmaan, jossa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita. Kieltäydyin kunniasta näyttää naamaani ko. ohjelmassa, mutta suostuin puhelinhaastatteluun suorassa lähetyksessä nimettömänä. Puhelinhaastattelun annoinkin istuessani autossa Konalassa sijaitsevan kylmäaseman bensa-automaatin vierellä.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Pari banneriakin palveluun saatiin, mutta rikastumaan tällä palvelulla ei valitettavasti päästy. Ei myöskään myöhemmin, sillä Googlekin hylkäsi sivuston AdSense-ohjelmaansa, sillä sivusto rikkoo Googlen käyttösääntöjä suuren kirosanamääränsä vuoksi. Alla olevat bannerit menivät käytännössä lähes ilmaiseksi:
 |
 |
Yksi banneri laitettiin myös houkuttelemaan työkaverin ylläpitämään sittemmin kuihtuneeseen huumoripalveluun:
 |
Tekniikka
Korsoraattori ei ollut mikään tekninen innovaatio tai erityinen ohjelmoinnin taidonnäyte, vaan sen kantava voima oli nimenomaan idea. Itse idea oli toki itsessään vain typerä stereotypioihin nojaava vitsi, joskin ilmeisen hauska kaikkien käyttäjiensä mielestä. Yksinkertaisuudessaanhan palvelu vain lisäsi alkuun <BASE href=""> tagin, sekä muutti muutamia kirjainyhdistelmiä ja lisäsi muutamia sanoja satunnaisiin väleihin. Kuka tahansa koodaaja olisi jo tuolloin osannut tehdä vastaavan.
Ensimmäinen versio syntyi niinkin eksoottisella vehkeellä kuin mod_dtcl:llä. Kone, jossa palvelu aluksi pyöri oli 133 MHz Pentium-prosessorilla varustettu ja muistaakseni siinä oli muistia 64MB. Käyttöjärjestelmänä oli Linux. Sellainen kone oli siihen aikaan aivan riittävä normaalissa pienessä palvelinkäytössä, mutta tuota kuormaa se ei kestänyt. Kone sijaitsi silloisen työnantajani konesalissa, jonne oli 4 megabitin symmetrinen yhteys, jonka takana oli myös web-hotellipalvelu. Yhteys oli siihen aikaan jopa melko nopea ja aivan riittävä, eikä Korsoraattorin tuottama liikenne juurikaan näkynyt kaistankäytössä, vaikka nykyään tuollainen nopeus tuntuukin naurettavan hitaalta. Siihen aikaanhan käyttäjät surffasivat vielä puhelinmodeemiyhteyksillä ja ensimäisiä ADSL-yhteyksiä oltiin vasta juuri lanseeraamassa kaupallisesti.
Ensimmäinen toimenpide kuormankestoon oli se, että pyysin työkaveriani koodaamaan vehkeen nopeasti uusiksi C:llä. Se helpotti hetkeksi, mutta tosiaan vain hetkeksi, joten oli tehtävä palvelun hajautus. Korsoraattoria palvelevalle koneelle tehtiin uusi indeksisivu, joka dynaamisesti ohjasi joka toisella sekunnilla "korsorointipyynnön" kaverin kotona sijaitsevalle koneelle, ja joka toisen pyynnön tamperelaisen tietokoneharrastajaryhmän palvelimelle. Oma palvelin siis palveli ainoastaan etusivua. Kaverin kone oli 256kbits/s yhteyden takana ja 266MHz Pentium II, jossa pyöri Linux. Siihen aikaan tuollainen kone oli varsinainen tehotykki ja yhteyskin oli riittävä. Mainitun tamperelaisen harrastajaryhmän kone oli jotakuinkin samaa teholuokkaa ja muistaakseni käyttöjärjestelmänä oli FreeBSD. Sellaisella järjestelyllä Korsoraattoria ajettiin parisen kuukautta, kunnes suosio hiipui sen verran, että palvelu voitiin palauttaa olemaan kokonaisuudessaan alkuperäiselle palvelimelle. Sittemmin palvelu on siirtynyt useaan kertaan ja ollut monenlaisissa koneissa monenlaisten yhteyksien takana.
Ensimmäinen vuosikymmen
Vuoden 2000 loppuun mennessä käyttöaste putosi noin 45000 kuukausittaisen hitin tasolle ja siitä vähitellen aina alemmas. Vuosikymmenen lopulla palvelua käytettin noin sata kertaa päivässä. Palvelu sai toistaiseksi olla olemassa, sillä se ei aiheuttanut mainittavaa kuormaa tai verkkoliikennettä. Olipahan kertomassa aikansa ilmiöstä. Muistattekos, että vuonna 2000 ei ollut IRC-galleriaa, ei Facebookia, ei Twitteriä, ei Youtubea, eikä mitään muutakaan sosiaalista mediaa eikä muitakaan nykyaikaisia palveluita. Kännykällä ei voinut puheluiden ja tekstiviestien lisäksi tehdä yhtään mitään muuta kuin pelata matopeliä.
Toinen vuosikymmen
Vuodesta 2010 vuoteen 2020 Korsoraattori sai olla siellä missä oli ja vaipui aika pitkälti kehittäjältäänkin unohduksiin. Silloin tällöin palvelusta kyseltiin jotain, tai se tuli harvakseltaan satunnaisissa keskusteluissa mainituksi. Vuosikymmenen aikana verkkopalveluissa tapahtui suuri murros. Sivustot muuttuivat hyvin dynaamisiksi, javascript tuli kaikkialle ja esimerkiksi lazy loading sekä ajax-teknologiat tulivat olennaiseksi osaksi sivujen toimintaa. Suurin muutos Korsoraattorin näkökulmasta oli kuitenkin sivustojen siirtyminen salatuiksi. Koska vuonna 2000 https:ää ei käytetty juuri missään, ei tuollaista edes otettu huomioon. Siispä alkuperäinen Korsoraattori ei enää toiminut nykyajan sivustojen kanssa, joten oli aika poistaa lomakeosa etusivulta. Eipähän tule kellekään pettymystä, kun palvelu ei toimi.
Hätä ei ole kuitenkaan tämännäköinen. 20 vuoden kunniaksi Korsoraattorista on julkaistu bookmarklet-versio. Bookmarkletit eli sovelluskirjanmerkit ovat javascriptin pätkiä, joita kutsutaan selaimen kirjanmerkkipalkista. Vedä vain etusivulla tarjoiltu bookmarklet selaimesi kirjanmerkkeihin, surffaa jonnekin, klikkaa ja nauti!
Espoossa 6.1.2010 sekä 6.1.2020
Korsoraattorin tekijä - tiedätte kyllä kuka